Murteet ovat kielen suuri rikkaus. Huolimatta englannin yleistymisestä varsinkin nuoremman väestön kielenkäytössä ja ihmisten vapaasta liikkumisesta yli perinteisten murrerajojen murteet ovat säilyneet osana nykypäivän kielitaitoa. Murre-erot ovat tasoittuneet, mutta murteet eivät ole kadonneet. Onneksi!
Eri murteisiin voi nykyisin tutustua hyvin hauskallakin tavalla. Esimerkiksi Aku Ankan sarjakuvia on käännetty eri murteille, ja monella murteella on koottu sanastoa ja anekdootteja kirjaksi asti. Sunnuntaina sanomalehti Tamperelainen hauskuutti kirjoittamalla "Tampereenkiäliset ohjeet turisteille".
Murteet ovat ilo! Vai mitä sanot seuraavasta, eikö alakin väkisin hymyilyttää: "Jäätölö. Jos kikkarille on pitkä jono, muarosta sen viäreen uus jono. Mee röyhkeesti vaan siihen viäreen seisoon, nin sun perääs tulee muita. Ja jos hyvin käy, se alkuperänen jono siirtyy sun jonoos." Tamperelainen.
13.5.2014 Kielikellon arkisto avattu
Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti. Kaikille kielestä kiinnostuneille kielenkäytön kysymyksistä kirjoittava lehti on nyt avannut sähköisen arkistonsa verkossa vapaasti luettavaksi. "Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien." Kielikello
5.2.2014 Saa alkaa tekemään
Mitä pidit Suomen kielen lautakunnan uudesta suosituksesta, josta se antoi lehdistötiedotteen 5. helmikuuta 2014? Nyt myös "alkaa tekemään" sopii yleiskieleen siinä missä "alkaa tehdä".
Perusteluna käytettiin mm., "että "alkaa tekemään" on alun perin ollut suomen länsimurteille ominainen muoto ja "alkaa tehdä" puolestaan itämurteinen. Nykyisin "alkaa tekemään"on kuitenkin levinnyt ja yleistynyt käyttöönkaikkialla Suomessa."
Lehdistötiedotteessa mainittiin myös, että "kielen järjestelmän kannalta kyse on pienestä yksityiskohdasta, kahden samaa merkitsevän muodon vaihtelusta, joka on kielessä tavallista."Alkaa tehdä" ja "alkaa tekemään" ovat molemmat olemassa olevia suomen kielen muotoja, joista suomen kirjakielen kiivaassa kehitysvaiheessa 1800-luvulla on vakiinnutettu kirjakieleen vain toinen. Kirjoitetun suomen varhaisemmissa vaiheissa 1600- ja 1700-luvulla "alkaa tekemään" -rakenteita vielä käytettiin, koska kirjakieli perustui länsimurteisiin."
"Alkaa tekemään" -rakenteelle löytyy siis selvät perustelut, mutta niitä ei ole helppo hyväksyä silloin, kun kyse on niinkin perustavanlaatuisesta asiasta kuin omasta äidinkielestä ja siitä, miten on kokenut, että sitä pitäisi oikein käyttää. Oma kieli on tunneasia.
Ja kuten eräs viime viikkoina tunnetuksi tullut suomalainen sketsihahmo tapasi sanoa: "siul on oikeus siun omiin tunteisiin."